Muistatko vielä, kun ostokset maksettiin seteleillä ja vaihtorahat jäivät taskunpohjalle kilisemään? Nyt vaihtorahasta ei tarvitse enää välittää, eikä aina edes korttia kaivaa esiin. Maksaminen on muuttunut nopeasti, mutta käteinen roikkuu yhä sitkeästi mukana.
Ensin laskettiin rahat, sitten vedettiin korttia
Vielä muutama vuosikymmen sitten käteinen oli tavallinen näky lähes jokaisella kassalla. Lompakosta löytyi seteleitä, kolikoita ja tukku kuitteja, joiden vuoksi se ei aina edes mennyt kiinni. Ennen suurempaa ostosta saatettiin poiketa pankkiautomaatilla hakemassa varmuudeksi hieman lisää rahaa.
Kortit siirsivät maksamisen vähitellen pois setelien ja kolikoiden laskemisesta, mutta alkuun niitä ei työnnetty lukijaan. Kortin takana oleva magneettijuova luettiin vetämällä kortti maksupäätteen läpi. Veto piti tehdä sopivalla nopeudella ja oikein päin, eikä homma tietenkään aina onnistunut ensimmäisellä yrityksellä.
Sirukorttien myötä korttia alettiin työntää lukijaan ja ostos vahvistettiin tavallisesti tunnusluvulla. Sekään ei ollut täysin aukoton systeemi, sillä milloin ongelmana oli viallinen siru, milloin huono yhteys tai maksupäätteen tekninen häiriö. Silloin käteinen oli edelleen käyttökelpoinen varasuunnitelma, eikä kassajonon venymistä tarvinnut seurata posket punaisina.
Verkkokaupat toivat mukaan seuraavan suuren muutoksen. Ostoksia, matkoja ja palveluja alettiin maksaa kotisohvalta, eikä myyjän ja asiakkaan tarvinnut enää olla samassa paikassa. Myös casino siirtyi muiden viihdepalvelujen tavoin verkkoon, mikä helpotti sen käyttöä ja muutti samalla koko alan toimintatapoja.
Lähimaksu, tuo arjen pelastaja
Lähimaksu säästi monelta sirun pyyhkimisen ja kortin jatkuvan työntämisen maksupäätteeseen. Suomessa se alkoi yleistyä vauhdilla 2010-luvulla, ja vuonna 2015 lähimaksuominaisuus löytyi jo noin 3,8 miljoonasta kortista. Kesti kuitenkin vielä neljä vuotta, ennen kuin lähimaksuja tehtiin ensimmäistä kertaa enemmän kuin tunnusluvulla vahvistettuja korttimaksuja.
Vuonna 2019 lähimaksun yläraja nousi 50 euroon, joten tapa soveltui entistä useampiin arjen ostoksiin. Nykyään kortti vain viedään lukijan lähelle, laite piippaa ja ostos on maksettu. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä jo yli 60 prosenttia suomalaisten korttimaksuista tehtiin lähimaksulla.
Kaikki samaan laitteeseen
Mobiilimaksaminen on tehnyt puhelimesta ja älykellosta samalla myös lompakon. Kortin tiedot voi tallentaa laitteen digitaaliseen lompakkoon, jolloin fyysistä korttia ei tarvitse enää kaivaa esiin edes lähimaksua varten.
Mobiilimaksaminen ei kuitenkaan tarkoita pelkkää napautusta kaupan maksupäätteellä. Samalla laitteella voi maksaa verkkokaupassa, hoitaa tilauksia ja siirtää rahaa toiselle ihmiselle lähes saman tien. Maksamisesta onkin tullut vuosi vuodelta näkymättömämpää. Moni ei ole nähnyt oikeaa rahaa enää vuosikausiin, sillä eurot vilistävät silmien edessä lähinnä digitaalisina numeroina näytöltä toiselle.
Kehitys näkyy myös Suomen Pankin maksutilastoissa. Vuoden 2024 lopulla etäkorttimaksuja tehtiin yhden neljänneksen aikana 120 miljoonaa, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verkko-ostoksista ja jatkuvista tilauksista onkin tullut niin tavallinen osa arkea, että välillä on vaikea muistaa, miten ennen oikein pärjättiin.
Käteinen ei silti ole pelkkä museoesine
Vaikka Suomi on sähköisen maksamisen maa, käteisellä on edelleen paikkansa. Sitä tarvitaan esimerkiksi häiriötilanteissa, ja osa käyttää seteleitä myös arjen budjetointiin. Käteisestä kun näkee heti, paljonko rahaa on jäljellä. Puhelimella maksaessa tili voi kuivua lähes huomaamatta, kunnes kassalla vastaan tulee tuttu mutta karu punainen rasti.
Käteisen käyttö on joka tapauksessa vähentynyt. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla Suomessa nostettiin käteistä euromääräisesti 6,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suunta on siis selvä, vaikka kolikot eivät ole vielä lähdössä eläkkeelle.
Maksamisen muutos näkyy lopulta hyvin arkisissa tilanteissa. Kun verkosta etsii esimerkiksi viikonlopputekemistä Helsingissä, sopivan elämyksen voi löytää, varata ja maksaa muutamassa minuutissa. Ennen sama olisi voinut vaatia puhelinsoiton, käynnin paikan päällä ja nipun käteistä mukaan.


Comments are closed.